Vasta viime vuosina suomalaisessa yhteiskunnassa on tapahtunut muutos kokonaisvaltaisen terveellisen elämän suuntaan. Kuitenkaan kaikki kehitys ei ole ollut vain positiivista. Suomalaiset polttavat vähemmän tupakkaa ja juovat vähemmän alkoholia, mutta yleinen fyysinen kunto huononee. YLEn tutkimus osoittaa kuinka armeijan alokkaat eivät enää jaksa juosta Cooperin testissä yhtä pitkiä matkoja kuin aikaisemmin. Lisäksi valitettavasti, kuten muissakin länsimaissa ja kehittyvissä maissa, ylipaino on kasvava ongelma. Valitettavasti hyvät elämäntavat kasaantuvat tietylle väestön sektorille, kun taas huonot elämäntavat kasaantuvat toisaalle.
Ylipaino jokaisen ikäryhmän ongelmana
Ylipaino on yleensä mielletty keski-ikäistyvän väestön ongelmaksi. Kun metabolismi heikkenee, vyötärölle alkaa kerääntyä helposti kiloja. Kuitenkin valitettavasti nykyään lasten ylipaino on kasvava globaali ongelma. Tutkimus kertoo lasten ylipainon korreloituvan lasten ruutuajan kanssa, eli sen kanssa kuinka paljon lapset viettävät aikaa television, tabletin tai puhelimen ääressä. Aikasemmin on tutkittu lapsuuden ylipainon korrelaatiota aikuisuuden ylipainon kanssa. Niillä, jotka olivat lapsena ylipainoisia, on suurempi todennäköisyys olla myös aikuisiällä ylipainoisia. Näin ollen edelleen usein ylläpidetyllä oletuksella siitä, että lapsen kilot lähtevät kyllä teini-iän kasvun myötä ei ole todellisuuspohjaa. Ja vaikka näin kävisikin, nuo kilot tulevat helposti takaisin.
Lapsen liikuntaharrastuksen ja ruokailun tukeminen
Lapsen ylipaino ei ole lapsen omaa syytä, vaan lapsen ylipaino on vanhemman vastuulla. Vanhemman tulee osata asettaa rajat lapsen ruokailulle ja rohkaista tätä syömään oikein, kun tämä ei ole aikuisen valvovan silmän alla. Usein lasten omaan kulttuuriin kuuluu kouluruokailun jättäminen väliin ja karkkien ostaminen läheisestä kaupasta ja ruoan korvaaminen niillä.
Jos kotikasvatuksessa lapsi kasvatetaan itsenäiseksi, ei tämä taivu ryhmäpaineen alla. Tutkimusten mukaan myös jokapäiväinen perheen yhteinen ruokailu samassa ruokapöydässä samaan aikaan ehkäisee parhaiten ylipainoa ja muita syömishäiriöitä. Vanhemman tuleekin katsoa peiliin, minkälaista syömistä hän priorisoi ja minkälainen on hänen oma asennoitumisensa ruokaan. Onko ruoka vain polttoainetta, aivan sama mitä mössöä tahansa se on, voiko ruokaa syödä samalla, kun katsotaan televisiota olohuoneessa tai voiko kukin perheenjäsen vetäytyä omaan huoneeseensa syömään mitä lystää. Nämä arvovalinnat vaikuttavat lapsen lihavuuteen, joka väärän mallin opittua valitettavasti vaikuttaa myös aikuisiän lihavuuteen.
Lapsen terveyden kannalta aikuisen tulee tukea lasta oppimaan liikkumisen kulttuuri. Niin liikunnasta harrastuksena kuin arkiliikkumisestakin tulee pitää huolta. Myös tässä aikuinen voi näyttää mallia. Joskus aikuisen tulee olla tiukka ja kieltäytyä kuskaamasta lasta autolla paikasta toiseen, jos tämä voi kävellä tai pyöräillä sinne, mutta pelkkä keppi ei toimi, vaan joskus tarvitaan myös porkkanaa ja vanhempi ja lapsi voivat vaikkapa mennä yhdessä ostamaan tarvittavat lastenvaatteet, jotka kannustavat lasta jatkamaan liikuntaharrastuksen parissa.
Vanhukset toisena riskiryhmänä
Tutkimukset osoittavat, että lievä ylipaino itseasiassa suojaa vanhuksia monelta vaivalta, mutta on iso ero lievän ja suuren ylipainon välillä. Vanhusten kohdalla tärkeää onkin liikunnan harjoittamisen jatkaminen. Vanhuksilla on usein erilaisia kolotuksia, joten he usein kieltäytyvät minkäänlaisesta liikunnasta ja he ovat usein niin jumittuneita vanhoihin tapoihinsa, että he kieltäytyvät minkäänlaisesta avusta. Kuitenkin paras apu on löytää vanhukselle liikuntamuoto, josta tämä nauttii. UKK-instituutti on antanut suosituksia vanhusten liikuntaan ja suosittelee vanhuksille mm. reipasta kävelyä ja vesijuoksua.
